Historia

STORMIN METSÄSTYSSEURA RY:N 80-V HISTORIIKKI

PERUSTAMINEN

Ajatus metsästysyhdistyksen perustamiseen sai alkunsa uudesta metsästyslaista, joka edellytti yhdistysten perustamista ja metsästysmaiden vuokraamista. 1931 Vammalan metsämiehet ja 1933 Lantulan metsämiehet olivat ehtineet yhdistyksensä jo perustamaan. Se herätti Storminkin metsämiehissä oman yhdistyksen perustamistarpeen. Maita perustettavan yhdistyksen nimiin alkoivat vuokraamaan Aimo Lindström, Erkki Lammi ja Erkki Mäkelä. Perustava kokous pidettiin 14.9.1934 Stormin Mäkelässä.
Yhdistyksen nimeksi tuli Stormin Metsästysyhdistys, joka sittemmin 1975 sääntömuutoksen yhteydessä vaihdettiin Stormin Metsästysseura ry. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin K.A Mäkelä ja sihteeriksi Erkki Mäkelä. Johtokunnaksi valittiin K.Pihlajamäki, K.Stormi, Aimo Lindström, varalle Erkki Nieminen ja Toivo Kaaja. Ensimmäinen jäsenkokous pidettiin 12.12.1934 johtokunnan lisäksi jäsenistöön kuuluivat: Olavi Nikkilä, Toivo Nikkilä, Tuomo Nikkilä, Martti Kulju, Nestori Tanni, Oskari Holppi, Olavi Lehtonen, Erkki Lammi ja Reino Lehtinen. Varsin tuttuja stormilaisia sukunimiä siis joukosta tunnistatte.

Johtohenkilöt

Puheenjohtajina seuran 80 vuoden aikana ovat olleet K.A Mäkelä, Kalle Pihlajamäki, Veikko Lippu, Erkki Lammi, Pentti Huovila, Kauko Mäkelä, Pekka Mäkelä, Pertti Kaaja, Antti Junnila ja nykyinen Tero Mäkelä. Pisimpään heistä Pihlajamäen Kalle peräti 24 vuoden ajan. Kiitos kaikille minua edeltäneille puheenjohtajille. He ovat hatunnoston ansainneet. Sihteereinä seuran 80 vuoden historian aikana ovat toimineet : Erkki Mäkelä, Erkki Kärki, Toivo Kaaja, A Lybeck, Kauko Valtanen, Kauko Mäkelä, Antero Saikka, Erkki Kaasalainen, Vesa Valtanen, Pertti Kaaja, Tero Mäkelä, Reijo Alatörmä sekä nykyinen sihteerimme Pirjo Saikka. Nykyhallituksen jäseninä toimivat: Katja Saari, Pauli Lindroos, Pekka Keikko, Pekka Selin ja Vesa Korpela.

Jäsenistö

Tällä hetkellä seurassamme on jäseniä 94 jäsentä. Periaatteena seuran jäsenyydelle on aina ollut se, että seuran alueella asuville on turvattu mahdollisuus jäsenyyteen. Korkeimmillaan jäsenmäärä on ollut 123 jäsentä. Yhtenä poikkeuksena jäsenvalintaan löytyy 10.11.1946 pidetyn kokouksen päätös, jossa todetaan 5§:ssä: ”Jäseniksi hyväksyttiin Matti Helle (ilman vieraspäiväoikeutta) ja poliisi Toivo Muuronen (ilman vieraspäiväoikeutta) Tämän jälkeen metsästysyhdistys ei ota jäsenikseen Vammalan poliiseja” – ja todettakoon, että ei ole ottanutkaan.

Metsästysalueet

Perustamisvuonna 1934 vuokrattuja alueita oli noin 2900 ha. Nykyisin seurallamme on noin 4000 ha :n alueet metsästyskäytössä. Nyt päättymässä olevan kauden saalis oli: 101 peuraa, 5 hirveä, pienpetoja ja muuta riistaa runsaasti. Kiitos kuuluu teille kaikille maanomistajille, jotka mahdollistatte harrastustoimintamme.

Riistanhoito

1934 asiakirjoista löytyy yhdistyksen toimintaperiaatteista maininta ” harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa vuokraamillaan alueilla. Siinä on hyvä ohjenuora tämänkin päivän seuramme toimintaan. Pienten hirvieläinten ruokintaan kuluu runsaasti viljaa, hedelmiä ja juureksia vuositasolla. Riistapellot turvaavat eläinten ruuan saannin pitkälle syksyyn. Myöskin nuolukivet kelpaavat hirvieläimille. Toista se on ollut ennen muinoin. Löysin edeltävistä historiikeista seuraavia mainintoja.

Kaasalaisen Erkki kirjoitti: ”Riistanhoitotyötä ei seuran toiminnan alkuvuosikymmeninä tehty kovinkaan paljon. Olihan silloin talvisin kaikilla hevosteiden varsilla kuormista pudonnutta kauraa ja heinää. Sodanaikana taas työvoimapulan vuoksi saattoi kauraseipäitä jäädä talven alle, mitkä näin toimivat riistapeltoina.”

Valtasen Antti kirjoitti: ”Alkuvuosien riistanhoitotyöhön ei juuri kuulunut riistan ruokinta- Silloin oli vielä oravilla käpyjä, metsoilla omat hakomismäntynsä, teerillä ja pyillä urpuja kupunsa täytteeksi”

Vuosikymmenten saatossa seurassamme on ollut runsaasti aktiivisia pienpetojen pyytäjiä, jotka ovat taanneet kestävien pienriistakantojen säilymisen. Mainitsen tässä muutamia jotka edellisistä historiikeista löysin: 1951 vuonna oli kilpailu jossa pisteitä sai ketusta 15p, kanahaukasta 5p, ja variksesta 1 p:n voittaja oli Erkki Nieminen 90p, toinen Heikki Nieminen 85 p ja kolmas Vihtori Tanni 60 p. Nykypäivänä tunnettuja pienpetopyytäjiä ja riistanhoitajia seurueessamme ovat Heino Laakkonen, Seppo Piiroinen, Pekka Hakala, Vesa Korpela ja Petri Mäkelä muutamia ahkerimpia mainitakseni.

Ampumatoiminta

Seuramme on ollut tunnettu hyvistä ampujistaan koko pitkän historiansa ajan. Ampumatoimikunnan perustamisesta löytyy maininta vuoden 1937 kokouksessa, varsinaisesti toiminta alkoi sodan jälkeen 50-luvulla, koska moni seuramme jäsenistä oli sotatoimissa mukana. 1956 vuokrattiin Aili ja Oskari Nikkilältä maa-alue Kykkylästä Skeet rataa varten. Myöhemmin samainen rata kävi vierailulla Vanesmetsässä Jartun moisiossa parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Sittemmin rata toimi vielä Kykkylässä. Nykyisin seurallamme on osuus Matinsuon ampumaradalta.
Menestystä seuramme jäsenet ovat saavuttaneet vuosien saatossa runsaasti. Seuramme jäsenkunnasta Suomenmestaruuden ovat saavuttaneet: Veikko Koivula, Kari Kaaja, Katariina Keikko, Tommi Keikko ja Jussi Hakala. Lisäksi useammalla ampujalla on ollut menestystä piirinmestaruustasolla.
Vanhoista asiakirjoista löytyy paljon merkintöjä aktiivisesta ampumatoiminnasta. Aulassa pyörivästä diashowsta, jonka koostamisesta kiitos kuuluu seuramme jäsenelle Jarmo Muuroselle voit ”bongata” Lipun Veikon, Kaajan Topin, Muurosen Toivon ja monia muita. Nykyjäsenistöämme haluankin muistuttaa, että seuran kisat ei ole mitkään ”hampaat irvessä” kisat vaan pikemminkin ampumataidon ylläpitämiseksi järjestettävät tapahtumat. Voisimmekin ottaa oppia vanhoista ajoista kuvia katsellessamme.

Rakennukset

Maja: Alun perin suunnitelmana omalle metsästysmajalle oli hankkia tontti Hermanni Sallin mailta Kaltsilan Pitkäjärven rannalta. Salli ei maakauppaan ollut suostuvainen. Sodan jälkeen 1947 Kalle Pihlajamäki ja Erkki Mäkelä kaupantekijöinä ostivat Kalle Kantolopelta seurallemme nykyisenkin majan tonttina toimivan alueen Houhajärven rannalta. Tupaantulijaiset majalla olivat juhannuksena vuonna 1950. Metsämaja nimeä kantanut rakennus palveli jäsenistöä niin huvi kuin hyötykäytössä 40 vuoden ajan. Syksyllä vuonna 1992 seurallamme valmistui samalle paikalle, tosin kivenheiton verran ylemmäksi usean talkootunnin ja talkoomiehen aikaansaamana uusi upea hirsinen tilava mökki. Keväällä 1993 mökki otettiin käyttöön kahvituksen ja vieraiden kera.
2000- luvun puolella tontille nousi vielä uusi grillikatos. Vuonna 2012 maja sai katteeksi uuden konesaumapellin. Lisäksi muutamia muita huoltokorjauksia 20 vuotta vanhaan mökkiin on vuosien saatossa tehty. Monta mukavaa iltaa ja juhlaa mökillä on vuosien saatossa saatu viettää.
Majan vuokrausaste on ollut korkea koko ajan. Vuokraustoimintaa ovat ylläpitäneet vuosien saatossa Pirjo ja Pertti Kaaja, Raija ja Pauli Lindroos ja nykyisin Katja Saari.
Lahtivaja: Vuosia sitä oltiin suunniteltu. Hirviä nyljettiin aikojen saatossa milloin missäkin Lammilla, Koivulan Erkillä, Kykkylässä, Koivulan Tommilla ja Tarmolla. Nykyinen lahtivaja Kärmeenmaahan valmistui taasen suurella talkoopanoksella Junnilan Antin johdossa vuonna 2003. Koivulan Timon ampuma tappisarvi oli ensimmäinen hirvi, jolta nahka otettiin pois uudella lahtivajalla. Sittemmin siellä on nyljetty yli kymmenen vuoden saatossa pian sata hirveä, kymmeniä metsäkauriita ja likemmäs tuhannen peuraa. Tarpeeseen taidettiin tehdä, mitäs tuumaatte?

Metsästys

Seuran ensimmäinen hirvenlupa oli vuonna 1936, sitä ei saatu. Ensimmäinen hirvi kaadettiin luultavammin 1938 kaatajana kuulopuheiden mukaan Karimäen Pehkuhuuko, joka oli koiramiehenä. Mainintaa ei ilmeisemmin papereista siksi löydy, koska kyseessä ei ollut yhdistyksen jäsen. Uskallan tämän mainita koska ” tapaus lienee vanhentunut”. Seuran ensimmäisenä peurankaatajina olivat Saikan Tauno ja Mäkelän Erkki jotka olivat jälkiä katsomassa….mahtoivat saada sapiskaa tempustaan kun porukka ei päässyt seuraavan päivän yhteisjahtiin. Seuran ensimmäisen metsäkauriin kaatoi Oksasen Markku 2002. Vuoden 2010 joulukuussa Lehtimäen Heikki kaatoi seuran ensimmäisen Ilveksen Ritavuoresta. Kuluneen viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraamme on saatu ensimmäiset aktiiviset naismetsästäjät Saikan Pirjo, Hakalan Leena ja Saaren Katja, joille on jo hirven- ja peurankaatoja kohdalle osunut.
Paljon on metsästetty ja vuosien saatossa on kaikkea sattunutkin. Paikoille on tullut nimiä, joita ei varmaankaan moni osaa kartalle sijoittaa. Tiedätkö sinä missä on esim. Panssaripaikka, Kaivuri, Posliini, Kaasalaisen
Kivi, Reinon Kivi , Nitro, Vanha passilinja, se paikka missä Lipun Veikko näki, Liikennemerkki, Postilaatikko, Letkukela tai Lehtikuusikko… älä huoli jos et tunnistanut. Niitä ei nimittäin löydy maanmittauslaitoksen kartalta. On siinä ihmeteltävää aloittavalle uudelle metsästäjälle.

Talous

Tutkiessani vanhoja asiakirjoja sain havaita, että seuran taloutta on pidetty aina hyvällä mallilla. Kymmenen vuotta sitten Valtasen Antti totesi historiikissaan, että ei pitäisi kulua montaakaan vuotta kun seura on täysin velaton. Voin ylpeänä todeta, että näin on vaikka majan kattoremonttikin on jo maksettu. Tarkkaa talouden ylläpitoa tullaan jatkamaan.

Yhteenveto

Tätä historiikkia aloittaessani kohtasin varmasti samoja mietteitä kuin edellisetkin historiikkien laatijat: Mäkelän Erkki, Kaasalaisen Erkki ja Valtasen Antti, joiden teksteistä viitteitä historiasta hain. Alku on aina hankalaa ja kun vauhtiin pääsee lopulle ei näy alkua – niin taisi minullekin käydä. Monta nimeä mainitsin ja varmaankin vielä useampi jäi mainitsematta. Hyvillä mielin voimme muistella ja juhlistaa kuluneita 80 vuotta. Pitäkäämme kaikki tänään hauskaa ja viettäkäämme ikimuistoinen juhla, jota voimme muistella vielä vuosienkin kuluttua.

KAUAN ELÄKÖÖN STORMIN METSÄSTYSSEURA.
Sastamalassa 15.2.2014
Tero Mäkelä