Metsästys

STORMIN METSÄSTYSSEURA RY:N HIRVIELÄINSÄÄNNÖT
1. METSÄSTYSALUEET
Seuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaa hallitus tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä.
2. YHTEISLUPAJA YHTEISTOIMINTA
Seura voi (talvi-) kokouksen päätöksellä kuulua ja osallistua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Seuran puheenjohtaja ja / tai metsästyksenjohtaja toimivat seuran edustajina yhteislupaneuvotteluissa ja yhteislupasopimuksessa. He neuvottelevat ja sopivat muiden hirviseurueiden kanssa mahdollisista alueiden vaihdoista. Yhteislupasopimuksen sisältö saatetaan tarvittavilta osin metsästysseuran jäsenten tietoon. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä metsästyksessä.
3. PYYNTILUPIIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksista, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta, Omariistailmoituksista sekä muista tarpeellisista ilmoituksista ja asiakirjoista vastaavat seuran puheenjohtaja, sihteeri ja metsästyksenjohtaja.
4. OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN
Seuran hirvieläintenmetsästykseen voivat osallistua kaikki ne seuran jäsenet, joilla on ampumakoe voimassa, seuran kokouksen päättämä harjoitteluvelvoite suoritettuna, jäsen- ja hirvieläinmaksut maksettuna ja jotka ovat ilmoittautuneet kyseisen metsästyskauden hirvieläintenmetsästykseen. Hirvieläintenmetsästykseen ilmoittaudutaan viimeistään kesä- / hirvieläinkokouksessa tai muulla talvikokouksessa päätettävällä tavalla.
5. SEURUEIDEN MUODOSTAMINEN
Seura metsästää hirviä yhtenä hirviseurueena. Peurajahtiin muodostetaan tarvittava määrä seurueita. Osallistujaluettelot liitetään kesä- / hirvieläinkokouksen pöytäkirjaan. Jäsenet voivat ilmoittautua peuran- ja hirvenmetsästykseen tai vain jompaankumpaan.
6. METSÄSTYKSENJOHTAJAT
Seura valitsee talvikokouksessaan metsästyksenjohtajan ja kesä- / hirvieläinkokouksessa kullekin peuraporukalle oman johtajan (=varajohtaja). Lisäksi valitaan tarpeellinen määrä varajohtajia. Yhteisjahdeissa metsästyksenjohtaja tai joku varajohtajista toimii metsästyksenjohtajana.
7. OSALLISTUMISMAKSUT
Seuran hirvieläinkokouksessa päätetään osallistumismaksuista ja maksujen suorittamisesta.
8. HIRVIKOKOUS JA METSÄSTYSJÄRJESTELYISTÄ TIEDOTTAMINEN
Seuran kesäkokouksessa päätetään seuran hirvieläinkokouksen pitämisestä. Hirvieläinkokouksessa sovitaan tarkemmin metsästyskauden metsästysjärjestelyistä, suoritettavista maksuista sekä peurasaaliin jakamisesta / saaliskiintiöistä. Puhetta johtaa puheenjohtaja tai metsästyksenjohtaja ja kokoukseen voivat osallistua kaikki hirviseurueeseen tai peuraporukoihin ilmoittautuneet jäsenet. Hirvieläinkokouksen päätöksistä laaditaan pöytäkirja.

9. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
Hirviseurueen jäsenen tulee lähtökohtaisesti osallistua hirvenmetsästykseen lauantaisin ja sunnuntaisin. Poissa voi olla metsästyksenjohtajalta pyydetyllä luvalla erityisistä syistä. Hirviseurue sopii tarkemmin läsnäolovelvollisuuksista sekä poissaolojen mahdollisista vaikutuksista saalisosuuksiin. Viikolla (ma-pe) metsästämisestä päättää metsästyksenjohtaja. Hirviseurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, kuten saaliinnoutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon ja lahtivajan puhtaanapitoon.
10. METSÄSTETTÄVÄT ELÄIMET
Hirvijahdissa metsästetään lähtökohtaisesti pelkästään hirveä. Muiden eläinten, kuten villisian ampuminen hirvijahdin yhteydessä on luvallista ainoastaan metsästyksenjohtajan määräyksellä.
11. MÄÄRÄYKSET METSÄSTYKSEEN OSALLISTUVILLE
 Hirvijahti aloitetaan jokaisena metsästyspäivänä käskynjaolla, jota ennen metsästystä ei saa aloittaa.
 Jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten
mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla.
 Metsästyksessä käytettävän vaatetuksen tulee olla väritykseltään metsästysasetuksen mukainen.
 Metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat
voimassa ja mukana metsästettäessä.
 Metsästykseen osallistuva ei saa olla päihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena.
 Ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa.
 Ase ei saa koskaan osoittaa ihmistä kohti (esim. aseen ottaminen peräkontista, hirven ruhon
vetäminen ase selässä, nuotiolle tulo). Muutoin kuin passissa ollessa ase tulee kuljettaa lukko auki,
irti, tai ase taitettuna, tai lataamattomana suojuksessa.
 Passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi
kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi
 Kaverin suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin), merkitse
kielletty sektori maastoon ja mieleesi
 Passiin asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta tai vaihda paikkaa
 Passissa pysytään metsästyksenjohtajan antamien määräysten mukaisesti
 Jos joudut poistumaan passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä aina viereisille
passimiehille
 Laita patruuna piippuun vasta passipaikalla (hirvitornissa) ja ota pois piipusta heti kun
metsästystapahtuma on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta (tornista) lähtemistä
 Kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksen johtajan sallimaa riistaa
o varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla
o varmista, ettei taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta-ajometsästyksessä on oltava
riittävästi etäisyyttä ajoketjuun
o koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti
o epävarmassa tilanteessa jätä aina ampumatta
o ammu riittävän läheltä paikallaan olevaan tai hitaasti kävelevään eläimeen
o pyri ampumaan eläimeen vain yksi hyvin tähdätty kuolettava laukaus
o Ammu ainoastaan turvallisia, eettisiä ja varmoja riistalaukauksia pyrkien osumaan aina
keuhko- / sydänalueelle. Tarkoituksellinen pään- / niskan alueelle, sekä suoraan edestä- tai
takaapäin ampuminen on kielletty (pois lukien lopetuslaukaukset).
 Laukauksen jälkeen tilanne muuttuu nopeasti; havainnoi tarkasti, miten eläin käyttäytyy

 Jos huomaat, ettet ole ampunut kuolettavaa laukausta, pysy rauhallisena ja katso voitko ampua turvallisesti toista kertaa
 Kun ampumatilanne on ohi, varmista ase välittömästi 13. MÄÄRÄYKSET KOIRANOHJAAJALLE
 Koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa
 Haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
 Haukulle menee vain yksi ampuja
 Koiranohjaajan on ilmoitettava, milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse
 Haukulle ampumisessa on noudatettava samoja määräyksiä, joita passimiehille on annettu hirven
ampumisesta
14. HAAVOITTAMISTILANNE
Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa tilanteesta viipymättä metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijaintilaukaisuhetkellä. Ampuja saa metsästyksenjohtajan luvalla seurata haavoitetun hirven jälkiä niiden vieressä ja enintään 100 metriä. Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille. Jäljet voi merkitä esim. paperinpaloilla ja tärkeää on, ettei niitä sotketa. Maastoon merkitään myös kohta, johon jäljittäminen päättyi.
Haavoittunutta riistaeläintä on aina etsittävä aikaa ja vaivaa säästämättä.
15. KAATAJAMÄÄRITYS
Hirven tai muun metsästyksen johtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Kaatajiksi voidaan nimetä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään metsästyksenjohtajan päättämällä tavalla. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
16. SAALIINKÄSITTELY
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen hankkimaan riittävän valmiuden ja osaamisen saaliin käsittelyyn, sekä velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, huonolla hygienialla tai muulla tavalla.
17. SAALIIN JAKO
Kaadetun eläimennahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti eläimen kaatajalle. Kaadetusta hirvestä toimitetaan vuokrasopimuksissa mahdollisesti sovitut maanomistajaosuudet. Lihanjako tapahtuu seurueen osallistumismaksun maksaneiden kesken tasaosuuksin arpomalla tai muualla hirviseurueen sopimalla tavalla.
Yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta myydä saalisosuutta lukuunsa.
18. RIKKOMUKSET, SEURAAMAUKSET JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Hirvieläinjahteihin osallistuva on kaikissa tilanteissa velvollinen noudattamaan seuran sääntöjä, päätöksiä, hirvieläintenmetsästysääntöä, hyviä metsästystapoja, sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa mahdollisista rikkomuksista viranomaisille ja seuran hallitukselle, joka päättää seuran sisäisistä seuraamuksista.

Mikäli, metsästyksenjohtajan määräyksestä, sen sisällöstä tai noudattamisesta on epäselvyyttä, on kyseinen jahtitapahtuma keskeytettävä, kunnes epäselvyys on saatu selvitettyä. Metsästyksen johtaja saa myös kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä.
Seurueen kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava tiedoksi metsästyksenjohtajalle. Erimielisyydet on pyrittävä ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti metsästyksenjohtajan toimiessa sovittelijana / välimiehenä.
Rikkomuksista määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
19. METSÄSTYSVIERAAT
Hirvieläinjahteihin voidaan ottaa mukaan vieraita seuran kokouksen, hallituksen, metsästyksenjohtajan tai hirviseurueen päätöksellä. Metsästysvieraan on tutustuttava hirvieläinsääntöön ennen jahtiin osallistumista.
Yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta myydä tai järjestää maksullisia jahteja tai jahtitapahtumia.
20. PIENTEN HIRVIELÄINTENMETSÄSTYS
Edellä hirvenmetsästyksestä määrättyä sovelletaan soveltuvin osin myös pienten hirvieläintenmetsästyksessä (peurat ja kauriit), erityisesti yhteisjahdeissa.
Kyttäysjahdeissa metsästäjän tulee ilmoittaa metsästyksenjohtajalle kyttäyspaikkansa, kyttäyksen aloittamis- sekä lopettamisajankohta. Toisen henkilön ylläpitämällä kyttäys- / ruokintapaikalla on mahdollista metsästää nimenomaisesti siitä sovittaessa.
Jokainen kaato on ilmoitettava viipymättä metsästyksenjohtajalle ja merkittävä Omariistaan. Kaikki saaliseläimet on nyljettävä lahtivajalla ja tarvittavat merkinnät tehtävä lahtivajan listaan. Kaikista kyttäysjahdeissa ammutuista laukauksista, myös ohi laukauksista, on ilmoitettava metsästyksenjohtajalle.
Uusien kyttäys- ja ruokintapaikkojen perustamisesta on neuvoteltava viereisten paikkojen ylläpitäjien sekä seuran hallituksen kanssa ja huomioitava vuokrasopimusten ehdot ja mahdolliset rajoitteet.
21. HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖJEN TUNTEMUS JA NOUDATTAMINEN
Jokainen hirvieläintenmetsästykseen osallistuva on velvollinen perehtymään näihin sääntöihin. Säännöt pidetään nähtävillä lahtivajalla sekä metsästysseuran kotisivuilla. Jokainen hirvieläinjahteihin osallistuva jäsen on velvollinen noudattamaan hirvieläinsääntöjä kaikilta osin paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa metsästyksenjohtaja joutuu erityisistä syistä antamaan toisenlaisia ohjeita metsästyksen käytännön järjestelyihin.
Nämä hirvieläinsäännöt on vahvistettu Stormin metsästysseuran kesäkokouksessa 2023